Reeyah Crocodile VH-63940

Luonne

     Reeyah Crocodile sai alkunsa aivan kuten mikä muu tahansa poni. Sen emä alkoi olemaan kolmen vanha ja oli menestynyt ikäänsä nähden todella hyvin koulukisoissa, että päätin teetättää siitä varsan. Koska itselläni ei welsh-oriita pahemmin ollut, käännyin ht.nettiläisten puoleen eikä mennyt kauan, kun tuleva varsa oli saanut jo isänsä, komean welsh mountainin Falgun's Caradocin. Kroko syntyi kolmas kesäkuuta aivan nenäni alla, sillä olin juuri menossa tarkistamaan emän voinnin. Hämmästykseni löysin karsinasta kaksi ponia, molemmat jo jaloillaan ja täysissä emä-varsa-puuhissa. Rakastuin varsaan heti ensisilmäyksellä, tätä kannatti odottaa. Ori oli todella terhakas ja se tutki innoissaan karsinan joka kolkkaa kunnes se huomasi minut, joka tietenkin nojailin seinään kieli maassa. Pian pikkuinen jo hoiperteli minua kohti, ottaen viimeiset askeleet hyvin varovaisesti. Se venytti ohutta kaulaansa täyteen pituutensa ja toi turpansa aivan lähelle kasvojani, niin, että tunsin sen kiihtyneen hengityksen. Se haisteli minua hetken kunnes tökkäisi minua varovasti turvallaan ja sitten nappasi kiinni nenästäni niin voimakkaasti, että kaaduin selälleni pelkästä hämmästyksestä. Oli siinä vasta poni, puraisi jo muutaman tunnin ikäisenä omistajaansa ja vieläpä nokasta. Eihän varsalle voinut muuta nimeä antaa kuin Crocodile.

     Reeyah Crocodile eli pelkkä Kroko on melko ilkikurinen pikku poni. Se on hyvin rohkea ja joskus jopa röyhkeä, ja se tekee kaikkien isompien elämän hankalammaksi. Ori taitaa kaikenmaailman puremistekniikat, taivutukset ja hyppyloikat joilla se aiheuttaa henkilökunnalle ja varsinkin naapureille ennen aikaista harmaantumista. Ori rakastaa seikkailla ja kokeilla onneaan ja varsinkin tarhasta karkaaminen on yksi sen lempi jekuista. Myös ohikulkevia lenkkeilijöitä on kiva säikäyttää, kun hyppää pusikosta melkein päälle. En kuitenkaan ikinä myisi oria pois, sillä vaikkakin se on melkoinen vilkeri, on se varastanut paikan sydämessäni jo ajat sitten.

     Hoitaessa Kroko on melkeinpä pakko sitoa kiinni, joskin silloinkaan ei ole varma, pääseekö se karkaamaan. Varsinkin käytävälle otettuna se karkaa vain kiskaisemalla päätään taakse, joten se kannattaa siis hoitaa karsinassa. Harjatessa ori seisoo välillä melkeinpä nätisti paikallaan, joskin se vähän kuopii ja nappasee paidanhelmasta kiinni. Toisinaan se ei puolestaa pysy millään paikallaan, jolloin se vain pyörii kuin mikäkin hyrrä ja litistää hoitajan seinää vasten. Kroko on onneksi kuitenkin pienikokoinen, joten sitä ei tarvitse varoa samalla tavalla kuin esim. rotevaa puoliveristä. Kaviot ori nostaa ihan kivasti. Satulan laitto voi välillä olla todella rasittavaa, jos ori pyörii lakkaamatta. Tällöin täytyy vain yrittää osua satulan kanssa oikealla hetkellä, jotta pääsisi eteenpäin. Vyönkiristyksessä Kroko keskittyy enemmän pullisteluun kuin pyörimiseen. Ori on välillä melko pelottava näky, kun se on paisunut lähes kaksinkertaiseksi. Suitset menevät ihan normaalisti, mutta välillä jos orilla on siihen mahdollisuus, se ottaa jonkin remmin suuhun eikä päästä sitä pois ilman pientä köydenvetoa.

     Krokoa ei liiemmin tarvitse kävelyttää ennen ratsastusta, sillä se on aina valmis hommiin. Alkukäynnit on kuitenkin ihan järkevä kävellä, jotta ratsastajakin saa hieman vihiä orin sen päiväisestä mielentilasta. Kun nämä on kävelty, voi lyhentää ohjia ja ottaa kevyen tuntuman ja alkaa lämmittelemään käynnissä ja ravissa. Krokolla on hyvä tehdä paljon siirtymisiä ja kiemuroita, jotta se on hanskassa ja vertyy kunnolla. Orilla on pehmeät askeleet joissa on äärettömän helppo istua. Tämä helpottaa huomattavasti kuolaituntuman pitämistä, sillä emänsä tavoin Kroko on hyvin herkkä suusta ja jos ratsastaja kertaakaan vetäisee oikein ilkeästi tai hytkyy kuin mikäkin räsynukke, hän saa kokea ehkä elämänsä kamalimman ratsastuksen. Kaiken onnistuessa Kroko on kuitenkin todella mukava ratsastaa, josta nauttii sekä ratsastaja että ratsu.

Sukutiedot

Jälkeläiset

Kilpailumenestys

Kuvagalleria